Call me pathetic, call me what you will

So I was sitting there in the bar and this guy comes up to me and he said "My life stinks" and I saw his gold credit card and I saw the way he was looking at people across the room and I looked at his face and you know, what a good looking face, and I just said:
"Dude, your perspective on life sucks."

Oon tässä räpiköiny koeviikkoa läpi, en enää muista mikä päivä on, tai koska oon viimeks tehny muuta ku nukkunu ja koomaillu kotona. En mä jaksa tehdä mitään, varsinkaan lukea kokeisiin. Pitäis varmaan opetella vähän enemmän stressaamaan koulusta, mutta kun on niin paljon muutakin stressattavaa. Ihan kuin mä jaksaisin tän kaiken keskellä vielä valittaa ja huolehtia jostain kokeista. Pääasia että opin jotain.
Päivää piristi ihan älyttömästi kummitädiltä Itävallan Salzburgista tullut kirje ja pieni suklaajoulukalenteri.
Niin joulu! Vois pikkuhiljaa alkaa väsää kavereille lahjoja ja kortteja. Ekat piparit leivottiin kavereiden kanssa lauantaina!

Give me something to sing about

Huihui, taas ollaan pelottavan lähellä koeviikon alkua! Perjantaina se sitten lähtee käyntiin enkun kokeella, lauantaina pitäis hikoilla fysiikan kokeessa. Herranjumala, en oo ees alottanu lukemista vielä. Mitäköhän tästäki tulee..?

Selailin kaikkia ihkupihkuja sata kertaa hienompia blogeja ja yritin inspiroitua ihmisten vaatteista. Päädyin pienessä päässäni siihen että pitäis varmaan käydä kiertelemässä kirppiksiä. Niimpä, millä ajalla? Tai rahalla?

Uffejakin on Helsingissä joka nurkassa, niitä on myös ihana kiertää. Mun kesävaatteet tais koostua pääosin tuunatuista UFF-räteistä. Tarviin ihan liikaa tavaraa. Tai haluan.

Pitäis varmaan yrittää nukkua tai jotain. Kuten joku viisas joskus jossain sanoi, taistelen.

hyvähyvähyvä biisi!

The truth never set me free so I did it myself

Kyhjötän täällä mökillä omassa huoneessa läppäri sylissä ja oon alottelemassa Misfits-maratonia. Nyt ei oikeastaan ees ole mitään muuta tekemistä, ja oon tavallaan odottanu tätä että saan kyhjöttää rauhassa kattomassa Nathan Youngia ja kumppaneita. Oon ollu kipeenä koko viikon ja jumalauta vihdoinkin pääsen rauhottumaan, ei tarvii edes puhua.

Joo siis Mistifts on yks universumin viihdyttävimmistä sarjoista, tai no ainaki ekat kaks kautta oli. Sen jälkeen pääosan esittäjä vaihtu eikä mua jaksanu enää kiinnostaa. 

Mokey slut monkey slut!

Inspirational pics♥

Okei sori, mä en oo hauska.

Better than this, better than that, better watch out when you get me going

Mun päässä ei oo oikeestaan mitään just nyt. Tän päivän fiilis on "en mä tiedä", enkä siis tarkota sitä etten tiiä millanen fiilis, vaan se fiilis on sellanen et kaikki hämmentää. Tarviin miettimisaikaa mut en saa sitä, joten vajoon vaan syvemmälle tähän soppaan minkä oon itselleni kehittäny.
Kaiken lisäks oon kipee, joten koulumotivaatio on nollilla ja vitutus suuri. Pakkohan sinne on valua (ja onhan siellä aika kivaa välillä) mutta kun kurkusta ei kuulu pihahdustakaan ja pää tuntuu lyijynraskaalta.
Raah.

Mua pyydettiin koulun teatterimaikan toimesta juontamaan itsenäisyyspäivän juhlaa/syyslakkiaisia, kävin siis ostamassa mekon. Jumalauta mekon. Minä. Haha.

Liehuva helma ja paljetteja ja kaikki. Laitan kuvan ehkä sit ku jaksan ottaa sen kaapista (eli sinne juhlaan) ja pukea päälle. Kengät vielä puuttuu, sovittaminen meni pipariks koska mun vasen jalka kutistu ihan läpällä pienemmäks eikä kengät sopinukkaan.

Yhyhy, en jaksais nyt yhtäään mitään.

Minä ja Inqq MSI:n keikalla, poskissa pimeessä loistavaa kuraa. Jipii.

Never wanted to dance with nobody but you!

Mindless Self... Selfin.. selfinlu... self indulde... indulgence?

Eilen oli vihdoinkin Mindless Self Indulgencen keikka! Mentiin Inkun kanssa jonottamaan joskus kolmen aikoihin, meitä ennen oli ehkä vajaa kymmenen tyyppiä. Isompi jono muodostui vasta pari tuntia ennen ovien avaamista (klo 19), mut tuntu niin hyvältä olla ensimmäisten joukossa. Minäpoika kävelin sisään ensimmäisenä!

Eturivi paras rivi, vai miten se meni? Joka tapauksessa, siellä me Inarin kanssa hengailtiin. Laadin jopa illan aikana oman "yritä tottua keikoilla" -listani:

1. Älä laita mitään bändeiltä saatua tavaraa (mukaanlukien lämppärin antama megafoni) eteesi, vaikka muut tavarasi olisivat siinä. Kyrpäotsainen järkkäriperse ottaa sen ja vie pois, ihan vain koska vihaa iloisia ihmisiä.

2. Kymmenen hengen raivoamispuuska kyseiselle pillunaamalle ei auta, eihän se jumalauta usko.

3. Känninen, ylipainoinen, noin kolmekymppinen nainen saattaa ilmestyä kuin tyhjästä viereesi, tiputtaen "vahingossa" tuubitoppinsa ja heilutella paljaita rintojaan. 

Pienistä järkytyksistä huolimatta keikka lähti käyntiin ihan älyttömän hienosti. Mä en ole koskaan nähnyt niin mahtavaa livebändiä, enkä yhtä karismaattista frontmania. Oon ylirakastunu Jimmy Urineen, ai että! Lyn-Z, oi Lyn... luoja että olin odottanu näkeväni sen kuuluisat back bendit! Vähän se mua potkas naamaan kun hyppäs daivaamaan mut mitäs pienistä jos tykkää lindsiistä!

Steve, röyhkeyden ruumiillistuma, heitti ihan älyttömän hyvää settiä välispiikkeihin. Kitty tuntu niin epätodellisen täydelliseltä. Olin vaan niin älyttömän onnellinen, et melkeen oksensin sateenkaaria ja keijupölyä pelkästä ilosta. 

Keikan jälkeen, kuten lupasivat, MSI tuli tapaamaan uskollisia fanejaan. Sitä hymyjen määrää! Kaikilla faneilla (joo ja bändillä) sellaset hölmön onnelliset virneet. Sain nopeasti halattua, otettua kuvan ja kiitettyä  Lyniä, sitten tapasin Steven joka oli just lähdössä mutta jäi jubaamaan vielä hetkeks (ja pienoisen kiristyksen ja vittuilun jälkeen lupasi tulla Suomeen uudestaan), ja Jimmyn sain itselleni ehkä viidekstoista sekunniks kun se viitsi jakaa aikaansa ja ottaa mun kanssa kuvan, ihmetellä mun lyhyyttä ja kirjottaa lippuun nimmarinsa toiselle puolelle kuin muiden. Joten nyt mulla on kaikilta paitsi Kittyltä nimmarit, ja Lynin ja Jimmyn kanssa yhteiskuvat. 

Pitää vaan toivoa että ne tosissaan tulee Suomeen seuraavan levynsä kiertueella, ainakin mainostaa sitä hurjasti...

Jimmyn nimmari jäiki lipun taakse ohohoho.