Mindless Self... Selfin.. selfinlu... self indulde... indulgence?
Eilen oli vihdoinkin Mindless Self Indulgencen keikka! Mentiin Inkun kanssa jonottamaan joskus kolmen aikoihin, meitä ennen oli ehkä vajaa kymmenen tyyppiä. Isompi jono muodostui vasta pari tuntia ennen ovien avaamista (klo 19), mut tuntu niin hyvältä olla ensimmäisten joukossa. Minäpoika kävelin sisään ensimmäisenä!
Eturivi paras rivi, vai miten se meni? Joka tapauksessa, siellä me Inarin kanssa hengailtiin. Laadin jopa illan aikana oman "yritä tottua keikoilla" -listani:
1. Älä laita mitään bändeiltä saatua tavaraa (mukaanlukien lämppärin antama megafoni) eteesi, vaikka muut tavarasi olisivat siinä. Kyrpäotsainen järkkäriperse ottaa sen ja vie pois, ihan vain koska vihaa iloisia ihmisiä.
2. Kymmenen hengen raivoamispuuska kyseiselle pillunaamalle ei auta, eihän se jumalauta usko.
3. Känninen, ylipainoinen, noin kolmekymppinen nainen saattaa ilmestyä kuin tyhjästä viereesi, tiputtaen "vahingossa" tuubitoppinsa ja heilutella paljaita rintojaan.
Pienistä järkytyksistä huolimatta keikka lähti käyntiin ihan älyttömän hienosti. Mä en ole koskaan nähnyt niin mahtavaa livebändiä, enkä yhtä karismaattista frontmania. Oon ylirakastunu Jimmy Urineen, ai että! Lyn-Z, oi Lyn... luoja että olin odottanu näkeväni sen kuuluisat back bendit! Vähän se mua potkas naamaan kun hyppäs daivaamaan mut mitäs pienistä jos tykkää lindsiistä!
Steve, röyhkeyden ruumiillistuma, heitti ihan älyttömän hyvää settiä välispiikkeihin. Kitty tuntu niin epätodellisen täydelliseltä. Olin vaan niin älyttömän onnellinen, et melkeen oksensin sateenkaaria ja keijupölyä pelkästä ilosta.
Keikan jälkeen, kuten lupasivat, MSI tuli tapaamaan uskollisia fanejaan. Sitä hymyjen määrää! Kaikilla faneilla (joo ja bändillä) sellaset hölmön onnelliset virneet. Sain nopeasti halattua, otettua kuvan ja kiitettyä Lyniä, sitten tapasin Steven joka oli just lähdössä mutta jäi jubaamaan vielä hetkeks (ja pienoisen kiristyksen ja vittuilun jälkeen lupasi tulla Suomeen uudestaan), ja Jimmyn sain itselleni ehkä viidekstoista sekunniks kun se viitsi jakaa aikaansa ja ottaa mun kanssa kuvan, ihmetellä mun lyhyyttä ja kirjottaa lippuun nimmarinsa toiselle puolelle kuin muiden. Joten nyt mulla on kaikilta paitsi Kittyltä nimmarit, ja Lynin ja Jimmyn kanssa yhteiskuvat.
Pitää vaan toivoa että ne tosissaan tulee Suomeen seuraavan levynsä kiertueella, ainakin mainostaa sitä hurjasti...
Jimmyn nimmari jäiki lipun taakse ohohoho.
hei kiva blogi sulla! Ulkoasu ja banneri on toosi kivoja!:)
VastaaPoistahttp://nennandmaija.blogspot.fi/